Lapsiperheen arkea omakotitalossa

Opiskelija-asunto ei jäänyt ainoaksi kodikseni Salossa, vaan elämä vei sinne asumaan uudelleen vuonna 2008. Asuin vielä Helsingissä, kun tapasin nuoruuden ihastukseni, joka asui Salossa. Olin tavannut hänet aikoinaan Forssassa, missä hän pelasi koripalloa.

Halusimme uuden yhteisen kodin ja sellainen löytyi Tietolanrinteeltä. Talo oli vähän isompi kuin rintamamiestalo. Sitä oli vuosien varrella remontoitu. Kun astuit ovesta sisään ja katsoit eteisestä ympärillesi, näit 11 erilaista puulajia: listat olivat eri puuta, raput eri puuta, lattia eri puuta, keittiö kaapinovet eri puuta, tasot eri puuta ja niin edelleen. Edellinen asukas oli tehnyt remonttia tarpeen mukaan ja niillä tarvikkeilla mitä kulloinkin oli ollut saatavilla ja löytynyt. Tästä kodista on jäänyt perhe-elämän lisäksi mieleen erityisesti nämä 11 puulajia, ja nenäliinan kokoinen terassi.

Remontointi- ja sisustusvimma oli iskenyt minuun jo ennen Saloon uudelleen muuttoa. Kävimme kaikki pinnat läpi, ja olihan se tosi ihanaa rakentaa uusperheen kotia, olla mukana suunnittelemassa, rakentamassa ja ideoimassa lasten huoneita. Mieheni lasten kautta pääsin omakohtaisesti tutustumaan myös lasten asumistarpeisiin. 

Tietolanrinteen talon yläkerta remontoitiin lapsille. He saivat omat huoneet. Pidin ja pidän tärkeänä, että lapset saavat vaikuttaa kodissaan esimerkiksi oman värimaailmaansa. Heidät tulisi ehdottomasti ottaa mukaan rakentamiseen ja remontoimiseen määrätyssä rajoissa ja, olla heille siinä tukena, heittää pikku täkyjä.

Pidän tärkeänä, vaikka sinulla on perhe, että jokaisella on kodissa oma nimikkopaikkansa, pesä, missä saa olla omine ajatuksineen. Se voi olla vaikka nimikkotuoli, laiskanlinna, jos tilaa ei enempään ole.

Eteinen on kuin käyntikortti, ja tuo ensimmäisen tunnelman kodista. Kun tulet kotiin näetkö ensimmäisenä sotkuisen eteisen lattian, jossa lojuu kasallinen kenkiä. Vaikka kengäröykkiö voi kertoa lasten kavereiden vierailusta, suosittelen suunnittelemaan tilaan kaapit, niin että kengillä olisi oma paikka eteisessä ja päällysvaatteet kaapissa. Tavarat kaappien sisällä luovat seesteisen fiiliksen, ja on ilo tulla siistiin kotiin latautumaan työpäivän jälkeen.

Pienillä jutuilla pystyy edullisesti tekemään paljon asioita vanhassakin talossa. Esimerkiksi matalan huoneen vaikutelmaa voi muuttaa sillä, mihin kohtaan verhotanko asennetaan seinälle. Matalassa huoneessa verhotanko kannattaa laittaa mahdollisimman ylös. Ikkunaa taas voidaan ikäänkuin leventää sillä, että verhotangot laitetaan ikkunan yli ja verhot ovat ikkunan sivuilla seinällä, eivät ainoastaan ikkunan kohdalla.

Nenäliinan kokoinen terassi! Mieheni ei ollut yhtään rakentajatyyppi, mutta pikkuhiljaa vuosien saatossa hän innostui remontoinneista. Yhtenä kesänä hän rakensi entisen pannuhuoneen oven eteen pienen terassin saunan jälkeiseen vilvoitteluun. Sitä hän esitteli ylpeänä joka ainoalle meillä kävijälle. Hän esitteli tätä kättensä työtä myös äidilleni, joka hauskasti totesi, että tämä on sellainen nenäliinan kokoinen terassi. Pointti tässä ei ole terassin koko, vaan se, että rakentamastaan ja remontoimastaan, olipa se sitten talo, iso terassi tai pieni vilpola, pitää olla ylpeä eikä verrata sitä mihinkään toiseen.

Olen Kata Koskinen, koulutukseltani sairaanhoitaja, hyvinvointikouluttaja ja sisustussuunnittelija. Työskentelen sisustusterapeuttina yrityksessäni Kutsuva Design, ja kutsun sinut maistiaismatkalle elämäni koteihin.

KUVATEKSTI:
Remontissa eteisen kaarevat peiliovet ja lattia uusittiin. Maitolasioven takana oli jokaisella oma hylly, jossa säilytettiin kenkiä ja harvemmin käytössä olevat kengät saivat omat paikan etisikkunan seinustalla. Pikkuverannalle saatiin uutta ilmettä, kun sälekaihtimien tilalle laitettiin mummon vanhat lakanat, jotka olimme värjänneet tuolin mukaisesti keltaoranssiksi.

Jaa kirjoitus